Ympäristötietoinen kuluttaja



Ympäristöongelmat johtuvat:

  • Liiallisesta kulutuksesta
  • Jatkuvasti kasvavasta väestöstä
  • Uusiutumattomien luonnonvarojen liiallisesta haaskaamisesta (metallit ja fossiiliset polttoaineet)
  • Uusiutuvien luonnonvarojen ylikäytöstä. Tämä maapallo ei riitä meille enää kauaa!
  • Kulutamme runsaasti, yli 40%, maapallon tuotantokyvyn yli
  • Me suomalaiset olemme liikakuluttajien kärkeä


Selvitä, mitä tarkoittaa uusiutumattomat ja uusiutuvat luonnonvarat. 

Mitä pieniä asioita sinä voisit muuttaa omassa kuluttamisessasi, jotta liikakulutus saataisiin laskuun?


Mitä jää jälkeeni tänään?
  • Listaa yhtenä arkipäivänä ja yhtenä viikonlopunpäivänä tuottamasi jätteet.
  • Millaista jätettä toimistasi syntyi? Oliko arkipäivän ja vapaapäivän välillä eroa?
  • Miten olisit voinut vähentää jätteen määrää?






kuva otettu Turun ekotorilta



Kuluttaminen on epäreilua


Kulutus on jakautunut epätasaisesti. Maailman rikkain kärki ihmisiä kuluttaa 80 % käyttöön otetuista luonnonvaroista. Tähän listaan kuuluu ravinto, raaka-aineet ja energia. Me tarvitsisimme ainakin kolme maapalloa lisää, jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat yhtä paljon luonnonvaroja kuin keskiverto suomalainen. Rikkaiden ja köyhien maiden välinen kuilu kasvaa, mutta toisaalta rikkaita on myös kehitysmaissa ja köyhiä vauraissa teollistuneissa maissa.

Väestö kasvaa maissa, joissa väestön enemmistö ei kuluta yli perustarpeiden. Nämä ovat yleensä köyhiä maita. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta kasvun toteutuminen kehitysmaissa on välttämätöntä, mutta kasvun pitää olla kestävää. Teollistuneiden maiden, kuten Suomi,  pitää vähentää luonnonvarojen käyttöä luonnonvaralaskelmien mukaan hyvin suuri määrä. Se taas tarkoittaa tuotannon ekotehokkuuden voimakasta tehostamista ja kansalaisten sitoutumista ympäristötietoiseen ja vähempään kulutukseen. Se tarkoittaa myös, että meidän kaikkien pitää osallistua siihen.




Miten minä voin olla vastuullinen kuluttaja?


Vastuullinen kuluttaja hankkii sellaisia tavaroita ja palveluja, joihin on käytetty mahdollisimman vähän raaka-aineita ja haitallisia aineita ja jotka kestävät mahdollisimman pitkään. Hankitaan vain tarpeellista ja jätetään tuleville sukupolville luonnonvaroja heidän tarpeidensa tyydyttämiseen.

Ostopäätökset ovat keskeinen tapa vaikuttaa tulevaisuuteen. Jos mahdollisimman moni valitsee ympäristöystävällisiä tuotteita, käyttää niitä pitkään ja ohjaa lopulta jätteeksi muodostumassa olevan uudelleen käyttöön tai uusioraaka-aineeksi, materiaalivirrat vähenevät ja kestävät tuotteet valtaavat markkinat. Myös laadun valitseminen määrän sijaan, voi olla hyvä valinta. Ympäristöystävällisten tuotteiden valinta ei aina ole helppoa, mutta ostopäätösten helpottamiseksi on tuotteissa merkintöjä. Tuotteen kestävyys ja korjattavuus sekä varaosien saatavuus ovat tärkeitä valintaperusteita.

Ympäristömerkkien tarkoitus on auttaa ostotilanteissa valitsemaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Käytössä on useita erilaisia ympäristömerkkejä. Osa merkeistä on virallisia, osa ilmaisee esimerkiksi tapaa tuottaa tuotteita. Perusajatuksena on, että kussakin tuoteryhmässä vain ympäristön kannalta parhaat tuotteet saavat ympäristömerkin käyttöoikeuden. Kuluttajan täytyy itse olla valmis ottamaan selvää tuotteista, jotta hän voi varmistua niiden markkinoiden oikeellisuudesta.


Virallisia ympäristömerkkejä

  • Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki
  • Euroopan ympäristömerkki, Kukkamerkki
  • Energiamerkki

Joutsenmerkki antaa luotettavaa tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista. Tuotteen elinkaaren eri vaiheiden ympäristövaikutukset on arvioitu asiantuntijaryhmän laatimien kriteereiden pohjalta. Merkin saanut tuote rasittaa ympäristöä muita vastaavia tuotteita vähemmän koko tuotteen elinkaaren aikana. Merkin myöntämiskriteerit uusitaan kolmen vuoden välein ja tuotteiden on kehityttävä vastaamaan uusia kriteereitä.

Euroopan ympäristömerkki perustuu myös tuotteen koko elinkaaren aikana aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Vaatimustaso on asetettu niin, että 5 – 40 prosenttia tuoteryhmän tuotteista voi saada merkin käyttöoikeuden.

Energiamerkki kertoo laitteen energiankulutuksen ja suorituskyvyn. Se on nykyään pakollinen monissa kodin koneissa. Merkinnän tavoitteena on ohjata kultusta vähemmän energiaa kuluttaviin laitteisiin. Suomen energiatehokkuuslakia ollaan muuttamassa EU:n energiamerkintädirektiivin pohjalta ja se laajentaa energiamerkintöjä uusiin tuoteryhmiin.


Muita ympäristömerkkejä

  • Luomumerkit
  • Norppaenergia-merkki
  • Reilun kaupan merkki

Suomalaisten viranomaisten Luomu-valvonnasta kertova ns. aurinkomerkki ilmaisee, että elintarvike on tuotettu luomuehtojen mukaan ja että se on valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa. EU:n luomumerkki eli tähkämerkki on tarkoitettu koko EU:n alueelle. Tuotteen ainesten, jalostuksen ja pakkauksen pitää läpäistä jonkun EU- maan luomuvalvonta. Merkki edellyttää, että 95 prosenttia maatalousperäisestä raaka-aineesta on EU:n alueella tuotettu. Biodynaamisen tuotteen Demer - tuotemerkki on ainoa kansainvälisesti yhtenäiset laatunormit täyttävä tarkastusmerkki.

Suomen luonnonsuojeluliiton Norppaenergia-merkki kertoo, että kuluttajan ostama sähkö on tuotettu tavalla, joka täyttää Suomen luonnonsuojeluliiton asettamat ympäristövaatimukset. 

Reilun kaupan merkin tavoitteena on parantaa tuottajien sosiaalisia ja taloudellisia oloja ja sitä kautta vaikuttaa ympäristöön ja mahdollisuuksiin toteuttaa kestävää kehitystä.


Tunnistatko pakkauksista nämä ympäristömerkit?

Suunnittele oma ympäristömerkki. Mitä kestävän kulutuksen eteen sinun ympäristömerkkisi tekee?

Seuraavan kerran ruokakaupassa bongaa pakkauksista eri ympäristömerkkejä ja valokuvaa kaikki löytämäsi merkit. Oliko merkkejä helppo löytää?



Yrityksetkin voivat toimia ympäristöystävällisesti



Ympäristösertifikaatti myönnetään toiminnasta, jossa ympäristöasiat otetaan huomioon kaikessa yrityksen toiminnassa. Ympäristösertifikaatin voi yhtälailla saada betonifirma kuin oppilaitoskin. Yleisimpiä ympäristösertifikaatteja tai ympäristöasioiden hallinnasta kertovia merkkejä ovat
  • ISO 14001
  • EMAS
  • Green Office –merkki
  • Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
  • Vihreä lippu.


Näiden ympäristösertifikaattien piiriin kuuluvat yritykset ja oppilaitokset sitoutuvat noudattamaan ympäristölainsäädäntöä, ottamaan huomioon ympäristönsuojelunm raportoimaan ympäsristötoimistaan, sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjä, pienentämään ekologista jalanjälkeä ja muuttamaan kaikkien toimijoiden arkikäytäntöjä vihreämpään suuntaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti